6.8.1994 (klo 9:40)

 	Saibornetiikkaa..
 
 	Seonneet myomaari pallini sojottivat, eivät myöskään sataneet. 
 Aloin himoita kanoja toiselta puolelta kuuta, jossa iloisena hyppivät
 saibornetiikkaan tutustuneet junamatkailijat. heidän ajoneuvojansa
 ajoittivat d2b käskyt. Ahdoin 3 kiloia kokaiinia suuhun ja lähdin
 kävelemään kaupungille silmät 7 metrisinä. Tästä vaikeutuneena sippasin
 silmäni heti ensimmäisessä kulmassa olevaan koiran paskaan. Se inisi.
 Katajanmarjojen joukko kypsytys laitteet alkoivat hyllyä nopeampaa kuin
 gelatiinikuutiot. Eiväthän myöskään tuomiopäivän pelaajat aloittaneet
 syölksyään tanamariaan. 3:nnen kilometrin päässä laukesi 7 kilometrinen
 kirvestykki. Se laukoi ananaksen muotoisia patoluukkuja silmän kantamiseen!
 Eivät edes kattojen ilmoittamat lämpötummenemis lukemat pitäneet
 paikkaansa, kun Eino heilautti jääkaapin ovea tammallaan. Aloin muovaamaan
 sormieni välissä läheisiä automobiileja. 3 kiloa kokaiinia suonissani sain
 ne näyttämään ihan kutsumuksen luoneelta heinäniityltä. Otin 2 askelta
 taaksepäin ja törmäsin 3 metrin korkeudessa levitoivaan satamanosturiin. Se
 nirskui painovoiman gravitonikenttien muutoksesta. Eivät he siitä yltyneet
 kadottamaan hippi-lelujansa, vaan painostivat junnujen maajoukkuetta mitä
 suurempiin tekoihin. Tuhma tuhma! Ollessani 3 vuoden ikäinen uhrasin 7
 maailmaa ilman minkäänlaisia peräsuolen tuskia. Heivasin toisen
 puhelintolpan ulkovessan seinän läpi. Haju oli mittaamaton, jopa
 desibeliasteikolla! Yhdellä kädenheilautuksella loin 12 banaania
 presidentin pöytäkiveen kiinni. Hellyin myös ajatuksesta, jossa minua
 erotettiin 3 eri molekyylistä!
 
 	Aloitin ruokailun.