Pimeänä syys-iltana eräällä koululla...

Olin juuri päässyt irc:n, kun talonmies yllätti minut valtavalla
halullaan kuristaa minut. Talon miehen raahattua suurin vaivoin minut
pihalle oli aika aloitta rokkaus. Koulun eteen pysäköimäni asuntodösäni
oli odottamassa minua rauhallisesti. Sytytin liekin heittimelläni tupakan
ja menin atk-luokan ikkunan alle, koska minun ikkunan väliin jättämäni 
verkko kaapeli oli vedettävä autooni. Onneksi olin älynnyt suojata
johdon pään muovilla ja erkkarilla vesi tiiviiksi.
Vesi pisarat valuivat kasvojani pitkin, kun jatkoin johtoa dösästäni löyty-
neellä verkko kaapelilla. Sain yhdistettyä johdot kuivina ja eristettyä
ne vedeltä. Menin dösälle ja menin sisälle. Kannettavaan ostamaani PCMCIA-
verkko kortin kytkettyäni kiinni johtoon käynnistin koneen.
Kannettavan harmaa nestekide näyttö paloi jo kirkkaasti, kun minun pc:ni
rupesi lataamaan koululta kääntämiä ohjelmia 20MB:in kovoltani. 
Kohta näyttö oli tyhjä pitkien muisti yksiköiden testauksen jälkeen.
Koneestani ei löytynyt viirustakaan kolmen minuutin etsinnän jälkeen.
Näytössä ei näkynyt muuta, kuin C:\>. 
Kirjoitin hitaasti, kuin valaen kynttilöitä, NET.
Hetkeen ei tapahtunut mitään ja sitten näyttöön ilmestyi Login: ,jonka
perään kirjoitin nimeni Svapman. Sitten ilmestyi Password: , johon
laitoin vanhan luokka kaverini nimen. Sitten näyttö tyhjeni.
Svapman@Hnapa:. Hetken rukoiltuani jumalaa dösän taka osassa sijaitsevalla
pienellä alttarilla, jota reunusti sadat palavat kynttilät, jotka tuntuivat
korventavan koko auton mustaksi, palasin koneelleni ja kirjoitin IRC
Siinä samassa näyttöön ilmestyi Paljon tekstejä ja sysopin viestejä.
Luin rauhassa ne ja kirjoitin /join #Oulu. Ja siinä ne olivat
kaikki samat tutut heput, jotka olivat aina irccaamassa.
Oli aika tumpata huulia polttava tupakka ja aloittaa irccaaminen.