Vanhoissa verkkareissaan hän polki raihnaiseella naisten pyörällä,
josta oli etu- ja takarenkaat hävinneet jo aikoja sitten.
Hänen ontto katseensa keräsi linnut ruokailemaan hänen silmä kuoppiinsa.
Hän oli ollut minun ihanointini ja palvonnan kohde, mutta hänen muututtua
tuollaiseksi, kuin hän nyt oli, päätin ruveta palvomaan tuota punaista
pyörää, jota hän aina kiilloitteli.
Olin vain unelmoinut suutelevani tuota pyörää, jota hän kiilloitteli ja 
varjeli kuin omaa lastaan, mutta kuinka hyvältä se tuntuikaan pelkässä unessa.
Se oli todella mahtavaa.
Olin työstänyt ja hionut ideaa, jolla varastaa tuo pyörä itselleni.
Idea oli symmetrisen pyöreä ja puusta tehty. 
Katselin päivät kuinka hän kiilloitteli ja hoivasi pyöräänsä, kuin kiimainen
koira aamutossuja. 
En tiedä mikä siinä pyörässä viehätti, mutta se tuntui kutsuvan minua 
luokseen. Olin suorastaan rakastunut siihen olin kateellinen ja mustasuk-
kainen miehen takia, joka puunasi ja nysväsi pyörän kimpussa.
Sitä paitsi sukkani olivat myös rikki. Ne täytyi vaihtaa uusiin.
Silmiäni kirveli viikon mittaisen tuijotus/ihailu session jäljiltä.
Päätin lepuuttaa silmiä ja laitoin ne etanolilla täytettyyn lasiin, jossa
ne voisivat puhdistua roskilta, joita oli lentänyt silmiini oltuani
viemäri kannen alla vakoilemassa miestä ja hänen puuhiaan kolme päivää.